Palasia päiväkirjoista

Moro!

Nyt oon palannut sademetsästä takaisin sivistyksen pariin. Vessassa oleva pytty ihastuttaa ja ihmetyttää, samoin itseni näkeminen peilistä (lähinnä ihmetyttää, ei niin ihastuta). Vilja- ja maitotuotteet maistuu taivaallisilta, samoin vesi joka ei maistu nuotiolta. Silti jo nyt on ikävä Supayakua, ja kaupungissa olo vaatii totuttelua. Koska on mahdotonta kertoa yhdessä blogipostauksessa melkein kolmen kuukauden tapahtumat, päätin laittaa joka viikolta jokusen sitaatin mun kenttäpäiväkirjoista. Ehkä ne jotakin kertoo mun ajasta Supayakussa. Keskityn näissä nyt ihan arkielämään. Musajutuista saatte lukea sitten gradun muodossa.

Nuotion makuista vettä.

Nuotiolta maistuvaa vettä.

Viikko 1, 18.1.-24.1.

20.1.”Tänään pääsin perille Supayakuun. Jee! Nyt oon täällä Bernaben, Magnan, Maricielon (12 v.), Jazminin (8 v.) ja Cristianin (5 v.) kotona jossa näillä näkymin majoitun ainakin ekat viikot.”

23.1. ”Chacralla (metsän keskellä olevalla viljelyksellä) sain kehuja siitä että osaan kävellä. Jotkut kaupungista tulleet ei kuulemma ole osanneet kävellä metsässä kumisaappailla.”

23.1. ”Kirkossa (evankelinen Iglesia del Nazareno) miehet istuvat toisella puolella, naiset (joilla kaikilla on hame päällä) toisella. Mä tuun kirkkoon etuajassa kun Isaac vielä treenaa synalla playbackin päälle. Huomaan liian myöhään, jo culton (jumalanpalveluksen) alettua, että istun miesten puolella ja housut jalassa.”

Kirkon pääovi.

Kirkon pääovi.

Viikko 2, 25.1.-31.1.

25.1. ”Onpa ollut rento päivä. Ollaan putsattu kahvipapuja melkein koko päivä. Lisäksi käytiin äsken joella uimassa.”

28.1. ”Miten voikin tulla näin hyvä olo jalkojen sheivaamisesta?! Parin viikon sänki läksi ja miljoonasta puremasta (joista pari vaikuttaa tulehtuneilta) huolimatta on naisellisempi olo kuin aikoihin. Elämä ei oo hassumpaa. Vähän mietityttää vain se miten saan viikkoviestit Nancyn kautta Suomeen lähetettyä koska nyt on taidettu olla viisi päivää ilman kenttää koko kylä.”

29.1. ”Eilen juteltiin lounaalla Yasminin ja Maricielon kanssa mm. siitä mitä on pizza ja mitä on pippuri. Kyllä nämä aika erilaisessa maailmassa elää kuin kaupunkilaislapset.”

Chacra.

Chacra.

Viikko 3, 1.2.-7.2.

4.2. ”Kaikki puhuu awajúnia eikä mulla vois olla turhempi olo. Onneksi illalla on culto niin on edes jotain vähän järkevän tuntuista tekemistä tänään.”

6.2. ”Lounasta odotellessa juttelin Davidin (toisen perheeni isän) kanssa ja tuli parempi olo täällä olosta. Se pahoitteli hirveästi kun ruoka on mitä on, ja vaimonsakin on kuulemma huolissaan siitä saanko tarpeeksi syödäkseni. Luulen että sain ne vakuutettua siitä että oon tyytyväinen.”

David opettaa mua punomaan koreja.

David opettaa mua punomaan koreja.

Viikko 4, 8.2.-14.2.

8.2. ”Miten köyhyys näkyy tässä perheessä (toinen perheeni):ŸŸ a) Ei leluja (lapset leikkii mm. lentopalloa täyteen puhalletulla muovipussilla). b) Ei suihkua (vain puutarhaletkuviritelmä vyötärön korkeudella). c) Vessa = reikä maassa ilman seiniä. d) Vessapaperina vanha kouluvihko, presidentinvaalimainokset tai puiden lehtiä. e) Tosi iso osa ruoasta itse kasvatettu tai kalastettu. Ruoaksi saattaa olla pelkästään jukkaa ja/tai banaania ja vettä. f) Yhdellä saippualla pestään kaikki: hiukset, vaatteet ja kroppa. Astiat pestään kylmällä vedellä ilman pesuainetta ja ilman pesusientä/tiskiharjaa.”

9.2. ”Aamupalaksi toukkia, jukkaa ja banaania. Aitoa. Juomana kahvia jossa tosi kaukainen kahvin aromin häivähdys ja kilo sokeria.”

9.2. ”Vaikeeta kun en tiedä mikä täällä on normaalia ja mikä ei. Lapset teki just nuotion sisälle taloon! Pitäiskö kieltää vai ei?”

10.2. ”Täällä 5-vuotiaat tytöt jo pesee omat vaatteensa täysin itsenäisesti. Vaikea kuvitella saman ikäistä suomalaista nyrkkipyykkäämässä.”

Hyvää ruokahalua! Kuvassa aamiaistoukan lisäksi tokan perheeni tyttö Evelin.

Hyvää ruokahalua! Kuvassa aamiaistoukan lisäksi tokan perheeni tyttö Evelin.

Viikko 5, 15.2.-21.2.

16.2. ”Ai että, peseydyin alasti ekaa kertaa kahteen viikkoon ja tuli hyvä olo. David on reissussa ja luotin siihen että koko muu perhe on jo nukkumassa. Kenttätyön pieniä helmiä.”

19.2. ”Tammikuun kukkotappelu tuntuu herättäneen paljon innostusta, koska tälläkin viikolla oli tappelu. Norberto (tokan perheeni 16-vuotias poika) ja Carlos (Norberton kaveri) aikoo järjestää oman kukkotappelun toukokuussa. Carlos vertailee kumman kukko on kasvanut nopeammin.”

21.2. ”Uh, Valdemarin kanssa treffeistä ei tullut yhtään mitään. En ollut tajunnut että se puhuu noin heikosti espanjaa. Tiistaina uusi yritys ja tulkin kanssa.”

Vessa hyvällä ilmastoinnilla.

Vessa.

Viikko 6, 22.2.-28.2.

25.2. ”Täällä ollessa Suomi tuntuu jotenkin hirmu kaukaiselta. Se on vähän niin kuin joku uni tai unelma, ei mitenkään konkreettinen. Kaupungissa kun on skype, whatsapp ja netissä uutiset on meininki eri. Kaupungissa mietin usein mitä kello on Suomessa, mitä kukakin siellä tekee jne. Täällä ollessa tollasia juttuja miettii tosi harvoin. Enemmän mietin huhtikuuta ja sitä mitä itse teen kun oon taas kotona. Aika hyvin osaan kuitenkin elää täällä hetkessä, mistä oon tosi iloinen. Sitä varmasti kyllä edesauttaa se, että Suomeen päin ei ole mahdollista olla yhteydessä jatkuvasti.”

27.2. ”Mun eilinen kirkkoesiintyminen tuntuu päätyneen useampiin kännykkäkameroihin, ja täällä kotonakin ne jotka ei olleet cultossa kuuli mun laulut Sonian kännykästä. Paljon olen saanut kehuja ja ihmettelyä. Kuulemma mun awajunia ymmärtää täysin.”

27.2. ”Ötököiden pistoja voi näköjään olla mm. jalkapohjissa, varpaissa, takapuolessa, otsassa, silmäkulmassa, poskissa ja sormissa. Rairai.”

27.2. ”Söin muurahaisen! Lapset vain nyppi jalat ja siivet irti ja tunki elävänä suuhunsa. Mun ilmeen nähtyään Arlita ystävällisesti nyppi mun murkulta jalat ja siivet pois ja taittoi kropan kahteen osaan. Sit popsin sen. Ei maistunut yhtään miltään. 2/5.”

Tokan perheen pienimmät lapset.

Tokan perheen pienimmät lapset Arlita (10 v.), Janica (3 v.), Johan (7 v.), Joicy (4 v.) ja Evelin (5 v.) Oikeastaan kyllä Johan ja Joicy on noiden muiden lasten setä ja täti.

Viikko 7, 29.2.-6.3.

29.2. ”Täällä on jännä kailottamisen kulttuuri. Aina huudetaan vaikka kuinka kaukana oleville tyypeille. Huutamiseen käytetään tiettyä äänenkorkeutta, ja on myös joitain äänteitä (mm. hu-uu = olen kuulolla) joita ei muuten käytetä. Tänään Edith huuteli omasta makkaristaan tien toisella puolella olevassa talossa asuvalle tädilleen.”

4.3. ”Illalla culton jälkeen en saanut edes käydä rauhassa suihkussa, vaan Leidi (kolmannen perheeni 8-vuotias tyttö) istui vieressä ja tuijotti. Sanoin sille että voisin peseytyä yksin ja että se menis nukkumaan, mut ei se ymmärrä espanjaa enkä mä jaksanut vääntää sen enempää.”

6.3. ”Ilmar (5 v.) leikkii keilausta kolmella tyhjällä tonnikalapurkilla. Kannet pystyyn maahan keiloiksi ja purkkeja heittämällä yrittää kaataa ne. Tuossa kun se syljeskelee samalla niin mietin kuinkahan pitkään näillä muksuilla menee kaupungissa että tottuvat siihen ettei siellä voi syljeskellä keittiön lattialle.”

Kolmannen perheeni lapset ja isä katsoo kännykältä kristillisiä musavideoita.

Kolmannen perheeni lapset ja isä katsomassa kännykältä kristillisiä musavideoita.

Viikko 8, 7.3.-13.3.

8.3. ”On hauskaa että mua pidetään täällä politiikan ja maantiedon (ja kaiken muun) asiantuntijana, ja multa kysellään paljon. Missä on Rooma? Onko se valtio? Kuka on Euroopan presidentti? Onko Syyria Euroopassa? Miksi siellä on konflikti? Onko Euroopassa lentäviä autoja? Onko totta että Kiinassa on paha saasteongelma? Kuinka nopeasti junat voi kulkea? Miten cd-levy äänitetään? Eksyykö lentokentällä helposti? Ja niin edelleen. Nämä ja monet muut kysymykset mulle esitettiin eilen illalla.”

12.3. ”Polttopuita ei ole ollut moneen päivään, mut Isaac (kolmannen perheeni isä) ei ole tehnyt mitään asian eteen. Lucrecia (perheen äiti) on viimeisellä kuulla raskaana joten ei voi mennä hakemaan polttopuita. Lucrecia ja mä ollaan poltettu Isaacin (joka on itseoppinut puuseppä) lautoja ja kerätty pihalta keppejä koska jotenkin on pakko saada ruoka kypsymään.”

Kolmas kotini Supayakussa.

Kolmas kotini Supayakussa.

Viikko 9, 14.3.-20.3.

14.3. ”Viimeisten kahden kuukauden aikana mun ruokavaliosta varmaan 80 % on ollut keitettyä jukkaa (eli maniokkia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maniokki), 10 % banaania ja 10 % jotain muuta. Eilen ja tänään vain jukkaa ja yksi maissintähkä. Mut ihan hyvin tähän on jo tottunut.”

16.3. ”Tutkimuksen kannalta hirmu hyödyllistä asua tällaisessa 5-lapsisessa perheessä, mut alkaa kyllä tulla tää jatkuva huuto korvista ulos. Luulen että Suomeen palattuani nautin täysillä lapsettomasta elämästäni.”

19.3. ”Oon miettinyt miten David (kohta 2-v.) pärjää yötkin ilman vaippoja. Tänään vasta huomasin että kellään tässä perheessä ei ole patjaa. Ei kai se sit niin paljoa haittaa vaikka David kastelee sängyn joka yö. Tänään se on kakannut kahdesti keittiön lattialle (maalattia). Jea.”

20.3. ”Alan teki kolmannet haastatteluoharit. En tiedä mitä sen kanssa tekisin. Haluaisin haastatella sitä mut oon jo käyttänyt liikaa aikaa sen odottelemiseen. Ärsyttää kun mikään ei mene niin kuin on sovittu ja joutuu säätämään samoja asioita moneen kertaan.”

Tytöt menossa ekaa päivää kouluun kesäloman jäljiltä maaliskuun alkupuolella.

Tytöt menossa ekaa päivää kouluun kesäloman jäljiltä maaliskuun alkupuolella.

Oppilaat jonottamassa ruokaa koulun keittiön ovella.

Oppilaat jonottamassa ruokaa koulun keittiön ovella.

Viikko 10, 21.3.-27.3.

22.3. ”Isaac tarjoili taas koko perheelle aamukuuden konsertin (laulaen hengellistä musiikkia espanjaksi). Onhan toi paljon parempi kuin se viime viikon kello neljän jodlaus. Täytyy sanoa että sillä on varsin voimakas lauluääni ja paljon paatosta tulkinnassa.”

23.3. ”Pari viikkoa oon jo ripuloinut. Menin käymään postalla (terveysasemalla) lähinnä siksi että saisin Lucrecian ja Isaacin hiljaisiksi. En jaksa enää kuunnella vatvontaa siitä mistä tää voi johtua tai miten tän voi parantaa. Postalta annettiin antibiootit matkaan. On joku bakteeri todennäköisesti. Kun selitin Lucrecialle mitä postalla sanottiin se kysyi mitä bakteeri tarkoittaa.”

23.3. ”Sähköt!! 4,5 vuorokautta oltiin ilman, ja olin jo ihan varautunut siihen että pääsiäinen menee pimeässä. Kun eka katulamppu syttyi Angel (10 v.) ja Leidi (8 v.) alkoi tanssia, laulaa ja huutaa. Kyllä mullekin kelpaa.”

27.3. ”Lucrecia osasi kertoa että eilen Datemissa (kylä 40 min kävelymatkan päässä Supayakusta) shampoota juomalla itsemurhaa yrittäneelle miehelle oli juotettu maitoa ja sen jälkeen viety postalle. Nyt mies on kuulemma ok.”

Zona urbana. Chacralta palaamassa.

Zona urbana. Chacralta palaamassa. Edith kantaa kotiin jukkaa päähän roikkumaan viritetyllä korilla.

Viikko 11, 28.3.-3.4.

28.3. ”Felix (luokanopettaja) kertoo alakoulussa 5-6-luokkalaisille että jos syö liikaa teollisesti kasvatettua kanaa voi muuttua homoseksuaaliksi. Siksi sitä pitää vältellä.”

29.3. ”Tänään secundariaan (yläkouluun)! Sit on kaikki tän kylän koulut nähty.”

31.3. ”Olipa pitkä ja tunteikas päivä. Klo 6 lähdin Carlan kanssa Manuelin luo, ja siitä lähtien oon juossut paikasta toiseen. Nyt klo 23 vielä viimeistelen hommia. Neljän tunnin päästä lähtee kyyti Jaéniin. Tänään oon itkenyt ja nauranut, syönyt neljä lounasta ja kolme päivällistä ja saanut kaikki hommat sellaiseen kuosiin kuin olin suunnitellutkin.”

Martina laulaa ja Manuel soittaa pinkuita.

Martina laulaa ja Manuel soittaa pinkuita.

Yhteenvetona voisi sanoa että Supayaku-aika oli todella vaikuttava. Sain kolme uutta perhettä joita ikävöin jo nyt, tutustuin tosi erilaiseen kulttuuriin ja opin millaista on elämä jos perheen tulot ovat 0 solea kuukaudessa. Toivottavasti myös gradusta tulee kelvollinen. Nyt oon innoissani Suomeen paluusta mutta samalla olo on hirmu haikea. Jokusen tunnin päästä alkaa noin 20 tunnin bussimatka Jaénista Limaan. Limassa hoidan hommia ja näen kavereita kolmen päivän ajan, ja ensi keskiviikkona lähtee lento Miamiin. Suomessa olen toivon mukaan ensi perjantaina.thumb_DSC03060_1024

Nähdään ihan pian!

5 vastausta artikkeliin ”Palasia päiväkirjoista

  1. Kiitos ihana Anni, oli kerrassaan mukavaa taas lukea kuulumisiasi ja ihmettelyn aiheita. Oot kyllä sisukas nainen että lähdit elämään heimon keskelle! Oikein hyvää kotimatkaa ja nauti viimeisistä reissupäivistä.

  2. Mä oon lukenu sun alkuajan kirjotuksia hajanaisesti, kun aina ajatellu et luen sit myöhemmin, nyt otin “spurtin” ja luin kaikki 😀 mut vau miten mielenkiintoisella, monipuoliselle (ei sanat riitä) ja varmasti ikimuistoiselle niin hyvässä kuin vähemmän hyvässä sun reissu ja seikkailut kuulostaa! 🙂 Oot hurjan rohkea ja esimerkillinen ja ihana kuulla et monista haastavista tilanteista huolimatta oot saanu ilmeisesti (?) isommilta vahingoilta /ongelmilta varjeltua. On ollu kiva saada lukea sun reissusta tän blogin kautta! Turvallista matkaa takas Suomeen ja hyviä viime hetkiä vielä siellä! ♡ toivottavasti onnistuis nähhä sit jossain vaiheessa (täs keväällä) kun oot palannu.

  3. Kiitos kommenteista! Lämmittää mieltä kun huomaa etten kirjoittele ihan vain itselleni. Tänään pääsin perille Limaan. Kolme yötä täällä kaverin nurkissa ja sit alkaa kotimatkan viimeinen rykäisy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *