Pikavisiitti Boliviaan

Viime viikonlopun viisuminuusintareissu Boliviaan meni aivan hämmentävän ja epäperumaisen sujuvasti. Perjantai-iltapäivänä lensin Limasta Juliacaan lähelle Bolivian rajaa. Lento oli kolme tuntia myöhässä, mutta lentoyhtiö tarjosi hyvän välipalan kentällä, joten mikäs siinä. Vähän ennen puolta yötä saavuin Juliacaan, ja mun couch surfing host tuli mua vastaan kentälle. Lauantaiaamuna varhain lähdin bussilla ensin Punoon, sieltä Perun ja Bolivian rajalle ja passin leimailun jälkeen Copacabanaan jossa olin yhden yön hotellissa. Sunnuntaina matkasin Copacabanasta takaisin Perun puolelle, pyörin päivän Punossa ja menin illalla taas Juliacaan saman couch surfaajan luokse. Tänään aamulla lensin takaisin Limaan.

Raja oli jotenkin tunnelmallinen.

Raja oli jotenkin tunnelmallinen.

Copacabana on tosi kaunis pikkukaupunki. En tehnyt mitään kummempaan, vaan kiertelin kaupungilla, kiipesin läheiselle kukkulalle katsomaan maisemia ja kävin syömässä hyvin pariin otteeseen. On se titicaca-järvi kaunis. Ennen maahantuloa olin vaihtanut 40 Yhdysvaltojen dollaria Bolivian valuuttaan, mutta en saanut vajaan vuorokauden aikana tuosta summasta käytettyä kuin alle puolet, hotelliyö mukaanlukien. Hintataso on siis huomattavasti alhaisempi kuin Perussa.

Titicaca.

Titicaca.

Tämän pikareissun perusteella julistaisin, että Bolivia on mahdollisesti maailman folkloristisin valtio. Todella monet ihmiset käyttävät perinteisiä asuja, lähes kaikilla näkemilläni naisilla on pitkä musta tukka kahdella letillä, busseissa soi lattaripopin sijaan bolivialainen musiikki ja ihmiset puhuvat keskenään aymaraa, eivät espanjaa. Kaikki kuitenkin osaavat myös espanjaa, joten kommunikaatio-ongelmia ei ollut. Boliviaa täytyy joskus päästä koluamaan paremmalla ajalla.

Copacabana.

Copacabana.

Vähän haastetta reissuun toivat korkeus ja kylmyys. Koko reissun ajan olin vähintään 3800 metrin korkeudessa merenpinnasta, ja välillä käväisin yli neljässä kilometrissäkin. Mitään pahaa vuoristotautia ei onneksi tullut, mutta päätä särki ja väsytti lähes koko viikonlopun ajan. Lisäksi kylmyys tuli mulle ainakin osittain yllätyksenä. Yöllä lämpötila tippui nollaan tai vähän sen alapuolelle, taloissa ei ollut lämmitystä ja rakennukset muutenkin olivat tosi heppoisia. Niinpä nukuin makuupussissa päälläni kolme paitaa, takki, villasukat, kaksi paksua täkkiä jne. Haaleaa vettä oli ainoastaan Copacabanan hotellin suihkussa, muuten hanoista tuli aivan jäätävän kylmää vettä. Aika retkeilyhenkinen viikonloppu siis.

Jälleen Perussa.

Jälleen Perussa.

Mutta pääasiahan tällä visiitillä oli uusia viisumi. Olin toivonut saavani viisumin kuudeksi kuukaudeksi, ja rajalla pyysin virkailijalta oikein nätisti onnistuisiko sellainen. Täti vähän tuhahteli ja mutisi itsekseen, kunnes sanoi mulle että turistiviisumilla saa olla Perussa vuoden aikana yhteensä korkeintaan 183 päivää. Tällaista sääntöä en ole koskaan kuullut. Ainakin lukemani mukaan tuollaista rajoitusta ei ole, vaan sääntönä on ainoastaan että yksittäinen viisumi voi olla voimassa korkeintaan kuusi kuukautta. Onnekseni rajavirkailija ei ilmeisesti ollut ihan kympin oppilas matematiikassa, ja sanoi mulle että koska maksimimäärä vuodessa on 183 päivää, ja olen jo ollut maassa kolme kuukautta, hän voi myöntää minulle vain 150 päivää. Täysin epäloogista, mutta enpä jäänyt valittamaan. Nyt mulla on siis viisumi seuraavaksi viideksi kuukaudeksi. Täytyy katsoa miten saa sumplittua loppuajan, mutta sitä ehtii murehtia syksymmällä.

3 vastausta artikkeliin ”Pikavisiitti Boliviaan

  1. Onpa kaunista tuolla Copacabanassa (piti tarkistaa kahdesti miten kirjoitetaan)! Se on mukavaa että saat reissata edullisesti ja nähdä tavallista arkea couch surffareiden kautta. Onnea uudelle 5 kk viisumille, eiköhän se loppuaikakin jotenkin järjesty!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *